Kasvihuoneilmiö

Käytiin Joelin kanssa Salossa hoitamassa eräs työ asia ja samalla käytiin syömässä aivan tajuttoman halpaa pizzaa ja kebabbia. Kumpikin oli 4,5e kappale. Ei tuli lohjalla kuuloonkaan! Oli hyvää, tosin hieman jäi kaivertamaan mihin se oma valkosipuli jäi pizzasta matkan varrelle... En kyllä jaksanut valittamaan mennä, nälkä oli niin kova. Ja salossa paistoi ihanasti aurinko

Matkalla halusin poiketa kasvihuoneilmiössä. Itse olen jokus aikaisemminkin sielä käynyt, viimeksi viime kesällä mutta vain käytiin syömässä sielä kun työmaa oli niin lähellä. Nyt halusin vuosiin käydä oikein kiertelemässä, ja mikä siinä kun tuo oli takaisintulomatkan varrella. Joel ei ole ikinä edes käynyt, ja tykkäsi oikein kovasti! Paikkahan on täynä ihan kaikkea mahdollista, mitä sinäällään kuvitella saattaa. Ja jotenkin omasta mielestä aivan ihanan huvittava paikka, siksi siitä niin paljon tykkäänkin. Olisi ihanaa jos oma asuntokin voisin olla jotenkin noin hupsu.

Löydettiin tälläiset yltiösöpöt avaimenperät joissa on kirjain. Päätettiin että Joel ottaa P:n ja itse otidn sitten J:n. Jotenkin niin kiva idea, tavallaan kivempi kuin kaulakorut.

Ja sielä oli aivan ihana tämä nallemeri. Jos itsellä olisi kartano, yksi huone varmaan täyttyisi pehmoisista ihanuuksista ja halailisin niitä pitkin päivää ja möyrisin sielä. Pöly allergia kiittää!

Kuinka vänkä idea, että keskellä kauppaa on silta! Mä oon aina ollu jotenkin kieroutuneella tavalla silta hullu. Ne on vaan jotenkin niin siistejä.

Pupukonttori! Maailman siistein idea (kanssa) Niin maailman ihastuttavin juttu että oksat pois.

Nähtiin myös tämän vuoden ensimmäinen hereillä oleva leppäkerttu.

On/off

Mulla on koko päivän jotenkin mennyt ihan ylös alas tunnelman suhteen, liikaa tullut sontaa niskaan, mutta silti ollut hyvillä fiiliksillä! Serkku tuli eilen meille kyläilemään, illalla vain aikalailla juteltiin ja katseltiin Kimmoa. Nyt tänään kumminkin käytiin kiinalaisessa syömässä! Aivan ihanaa <3 Mun ihan lemppari sapuskaa, ja ihan vaan muutenvaan mentiin niin tottakaihan siinä ei voi kuin hihkua onnesta! 

Mentiin myös käymään meidän toisella serkulla Nanon kanssa moikkaamassa hänen "poikaystäväänsä" Diegoa, jota ei ollut nähnyt n. 1,5kk. Olivat aivan innoissaan ja meuhasivat kunnolla. Kunhan vain ei tule pikku-Nanoja, niin kaikki hyvin! ;D

Ovat niin vaihdikkaita tapauksia, että ei oikein saa koskaan hyvää yhteiskuvaa. Tämä on PARAS mitä olen koskaan onnistunut saamaan. Diego on chihuahua ja olen aina ollut ihan rakastunut siihe, tykkää kanssa paljon olla sylissä niinkuin Naponenkin. Aivan mainio parivaljakko.

Illalla olen ollut vain porukoilla ja virkannut, kun Joel on kaverinsa luona. Tässä siis menee loppu-ilta. :)

Postcrossing

Onko kukaan teistä ikinä kokeillut postcrossingia? Minä olen jäänyt täysin koukkuun! On aivan ihanaa lähetellä ihmisille kortteja ja kirjoitella kuulumisia sun muuta hömpänpömppää mitä päähän juolahtaa ja huomata että ihmiset tykkäävät niistä. Ja kuinka ihanaa on kun laskujen lisäksi tulee jotain muutakin postin mukana! Yleensä kirjoitukset ovat aivan ihastuttavia ja herttaisia, vauvasta vaariin, ruotsista australiaan. Erillaisia käsialoja ja kuinka huomaa, että jotkut panostavat oikein kunnolla, jota arvostan kaikista eniten! Itse ainakin pyrin aina toteuttamaan muiden toiveita mahdollisuuksien mukaan. Viimeksi lähetin yhdelle tytölle 10sentin kolikon kun keräili rahoja. Oli oikein iloinen kun oli tullut perille asti!

Siinä on kaikki minulle tähän mennessä tulleet kortit =)

Itse laitan ne vielä kun mahtuu aina seinälle esille, on kiva kattella ja huomata kuinka "kokoelma" suurenee pikkuhiljaa. =) Juuri huomasinkin, että oikeestaan ei kohta enään ole sellaista hyvää tilaa enään käytössä, niin pitää varmaan siirtyä boksi säilytykseen. Pitää siis nauttia vielä kun voi. :)

Uudet kumppanit

Hei taas pitkästä aikaa! Minun elämässä on tapahtunut nyt taas aivan hirveästi kaikkea aivan mahtavaa ja upeaa, osa sitten vähemmän mahtavaa ja upeaa. Mutta olen saanut itselleni 4 uutta kumppania <3

Kumppani #1

Nano

Tässä Nano on 8vk vanha, toista päivää vasta ollut kotona. Kuinka voi olla noi pieni ihanuus <3

Nano on tässä jo vajaa 5kk vanha <3

Enimmäisenä minulle tuli minun aivan ihana pakkaukseni Nano! Nanossa on venäjäntoyterrieriä, chihuahuaa ja kiinanpalatsinkoiraa. Nano tuli minulle heti 8vk ikäisenä ja siitä asti en ole voinut edes kuvitella eläväni ilman tätä pientä otusta! On ollut aivan unelman helppo, paitsi ulos ei kirveelläkään halua mennä ja sisäsiisteys ei mene jakeluun. mutta muuten oppii kaiken aivan älyttömän nopeasti, toimii vapaana lähes täydellisesti ja on aivan järkyttävän fiksu koira (vaikka aina naureskelenkin kuinka "tyhmä" on :'D)

Kumppani #2 ja #3

Muija ja Ämmä

Tykkäävät kovin hengailla olkapäillä ja seikkailla pitkin sohvaa, joskus turhankin uteliaita...

Nanokin tulee loistavasti tovereiden kanssa toimeen!

Samalla viikolla kun Nanon kävin varaamassa ja sain tietää että saisinkin sen (Nano siis tuli hieman yllätyksenä, äitini vanha työkaveri sen minulle kaupitteli) niin olin päättänyt että otan rottai ja olin jo varauksenkin kasvattajalle tehnyt. Päätin siis ottaa kaikki! Olen aina haaveillut rotista, koska ne ovat niin älykkäitä ja seurallisia otuksia. Muijalla on punaiset silmät ja Ämmällä mustat. Aivan ihania, eivät ole kertaakaan purreet eivätkä mitään. Kovia tuhoamaan vain häkissä kaiken olevan, siitä ehkä on joku harmaa hius kasvanut...

Kumppani #4

Joel

Viimeinen mutta ei vähäisin oma rakkauspakkaus Joel! <3 Tapasimme varsinaisesti Joelin kanssa 1.1, mutta olimme käyneet samaa koulua ja oli minun kaverini kanssa samalla luokalla joten tiesimme toisemme jo etukäteen. Nyt olemme olleet kohta 2kk yhdessä, suurinpiirtein jo avoliitossa koska Joelilla on n. 100km kotiin niin ei viitsi kauhein usein väliä kulkea niin pääsääntöisesti asustelemme mun luukussa. Välillä kiukkuinen, mutta senkin edestä aivan ihana mies ja huomaavainen <3 Itsestäni on tullut vuosien mittaan aika Jörö, jotenka Joel saa luvan opettaa minullekkin taas sen hempeilyn ja ajattelevuuden salat uusiksi. =)

Kauheasti olisi kaikkea mitä haluaisi kirjoittaa, kaikkea sisällä mitä haluaisi kertoa, mutta ei kaikkea kerralla. Eikä olisi aikaakaan, pitää lähteä röihin lompsispompsis!

Jussis

Aikaisemman tekstin julkaisussa oli ollut jotain häikkää, kai se nyt jo näkyy. Tuli vietettyä aivan mahtava juhannus! Torstaina menin virroille perhetuttavien luokse ja vähän juhlittiin, paljuiltiin ja saunottiin vanhaan malliin. Olisin halunnut sinne jäädä, mutta itselläni oli jo muita suunnitelmia, enkä niitäkään halunnut peruuttaa. 

Veera 7v teki mulle aivan ihanat festarikynnet! En itse ainakaan olisi saanut lakattua niitä noin hyvin, saatika tuon ikäisenä! Tytöstä tulee vielä kynsitaiteilija ;)

Seuraavaksi menin serkuilleni mänttään, jonne oli tulossa myös 1 serkku valkeakoskelta ja hänen uusi naiskokelaansa. Ennenkuin pääsimme juhlan tuntuun, kävimme katselemassa setäni hevosia.

Jos en väärin muista, olin nähnyt Jupinan muutaman tunnin vanhana, satuin juuri silloin olemaan mänttässä, ja mentiin serkkuni Emilian kanssa heti aamulla katsomaan kun varsa oli syntynyt. Harvinaisia hetkiä elämässä näin kaupunkilais tytölle!

Seuraavana päivänä tapahtui jotain mitä en olisi ikinä voinut uskoa, ja itken henkisesti osittain sisältä vieläkin.... Leikkasin hiukset lyhyeksi. Tai no, pidempi polkka, mutta minulle lyhyt! Meni niin hermot kun hiukset menivät hamppuuntumaan, että päätin että kaikki huonot hiukset kunnolla pois ja alkaa kunnollinen kasvatusprokkis!

Eivät ne pahalta näytä, mutta silti. Tosin, nyt hiukset ovat terveessä kunnossa ja helppo kasvattaa oma hiusväri takaisin. Olen jopa alkanut tottumaan näihin, mutta silti meni tilaukseen clip on- pidennykset.

Seuraavaksi lähdimme Emilian kanssa Himokselle. Lähteminen/matka ja hieman kaikki aikataulussa meni minuutin verran pieleen, mutta oli aivan mahtava reissu! 

Musiikki oli hyvää, juoma liiankin hyvää ja seurakin aivan mahtava! Täytyisi useamminkin päästä festareilla käymään, tosin onhan nuo vähän turhan tyyriitä reissuja. Jos vaikla ensi kesäksi säästäisi rahaa, että pääsisi ihan parillakin käymään.

Nuo aurinkolasit hävisivät taivaan tuuliin, en kerennyt käyttämään kuin pari tuntia. Harmittaa vieläkin. Mutta onneksi festari lippis säilyi, pääsee lippis kokoelmaan, josta jotakin niistä ehkä kerran vuodessa käytän. Muttakun, hienoja ovat! En tosiaan alueelle uskaltanut järjestelmäkameraa mukaan ottaa, olisi kumminkin mennyt rikki tai hävinnyt. Ja kaikkialle muualle unohdin ottaa sen mukaan, niinkuin tavallista.

Blondi, blondimpi, blondein!

Mulle on aina vinoiltu siitä, kun olen hieman.. Blondi. Melkee ikinä en blondina ole ollut, paitsi silloin ennenkuin aloin värjäämään päätäni, ja pari kertaa sen jälkeen. Nyt äitee hyökkäsi mun kimppuun blondin värin kanssa. Alkuun piti värjätä heti suoraan liukuväri vielotilla, mikä minulla ennenkin oli, mutta äitee sai puhuttua ympäri, että elelisin hetken blondina. Omaksi yllätykseksi tykästyin näihin aivan valtavasti! Viimeksi yläasteella olleet kokonaan blondit.

Kyllä tietyllä tavalla harmittaa, osa hiuksista meni aivan liian huonoon kuntoon. Toivottavasti saisin kuontalon kuntoon rakennepaikkaavilla hoitoaineilla, lukuunottamatta liian kärsineitä hiuksia jotka täytyy leikata. Mutta mun mielestä sopii jopa harvinaisen hyvin! Piti aloittaa oman hiuksen kasvatus prosessi, joka on helppoa vaaleassa tukassa, mutta täytyy katsoa jos tämän hetken pitäisi.

Tällä hetkellä olen matkalla virroille, perhetuttavien luokse, josta huomenna mänttään serkulle (joka oli käymässä minun luonani billnäs reissulla) ja menemme Himokselle lauantaina! Jos viitsin ottaa järjestelmä kameran mukaan, niin saisi kunnon kuvia paikan päältä, voi olla että mennään taas iPhone laadulla.

Kummi poikakin kävi kylässä viime viikolla, ai että siitä onkin tullut iso poika! Puhuu jo niin paljon, kauheaa kun kaikki kasvaa niin äkkiä.

Konsta jalkapallon kanssa, näin jalkapallon kunniaksi. ;) Minulla siis on 4 siskon poikaa ja yksi tyttö, vanhin on minua 2 vuotta nuorempi ja Konsa, minun kummipoikani, on nuorin. Jotenka ikä skaala on erittäin suuri. Silti olen oppinut nauttimaan tätinä olemisesta vasta Konstan myötä kunnolla, ehkä johtuu siitä, että ensimmäinen johon on tietynlainen side, ja että ensinmäinen kummilapsi. Toisiksi nuorin Rasmus näkyy taustalla, ei oikein kauheasti tykkää että otan hänestä kuvia :P

Kävin tänään myös pitkästä aikaa kummi-setäni luona, hän oli muuttanut vaimonsa kanssa uuteen taloon. 

Setäni vaimolla on Pilli niminen koira, joka on aina niin hurmaava tapaus! Olisi tehnyt mieli ottaa mukan. :)

Billnäs

Serkku tyttö oli käymässä pitkästä aikaa kylässä. Käytiin uimassa, katseltiin lätkää ja suunniteltiin, että mitä sitä voisi kesällä yhdessä tehdä. Ajateltiin juhannuksena mennä himokselle yhdeksi yöksi ja samalla voisin käydä ratsastamassa heidän hevosellaan. Toivottavasti edes osa toteutuu, koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan!
Käytiin myös katsomassa meidän serkkua joka on töissä billnäsissä Taimistiossa töissä. Itse en niin ole kasvien perään, mutta tarttui minullekkin mukaan tomaatti joka ihme ja kumma on vieläkin hengissä!
Taimistossa on puutarhamyymälä, käsityömyymälä, kahvio ja ratsastustalli. Tykkäsin itse todella kovin paikan maalaishenkisyydestä! Eikä edes tarvitse kauas mennä, että pääsee aivan erillaiseen tunnelmaan! Sielä olisi ollut todella paljon kaikkea kuvattavaa, mutta me ei oikein tultu mun järkkärin kanssa toimeen sillä reissulla, mutta onneksi tuli edes jonkun näköisiä kuvia.

Käsityö- ja antiikkiriihessä oli paljon kaikkea ihanaa, jos olisi ollut rahaa olisi tarttunut varmasti jotain mukaankin. Tuli myös paljon uusia inspiraatioita, että mitä sitä voisi itsekkin näperrellä!

Kahvilassa on sisä- ja ulkotilat, ja näin nätillä säällä on mukavaa istua ihan puutarhamyymälän tuntumassa.

Kahviossa myytiin lahiseudulta tulevia jäätelöitä 2dl purkeissa. Itse maistoin tuota mangosorbettia, ja äitiltä myös tuli maistettua vaniljan makua, olivat todella hyviä! Heillä on kuulemma paljon erillaisia makuja, mutta ottavat aina vain osaa myyntiin. Löytyy myös vähän erikoisempiakin makuelämyksiä, kannattaa käydä kokeilemassa!

Kävimme myös tutustumassa erillaisiin kasvatuspaikkoihin. Olen ainakin saanut käsityksen, että kaikki kasvatetaan sielä paikan päällä, joka on ainakin minun mielestäni erittäin hienoa ja antaa paikkaa kohtaan omanlaista arvostusta, tulee niin luonnon läheinen olo.

Serkku oli pyytänyt VoF mukana ollutta Josea, joka on kanssa taimistossa töissä, että olisi tullut laulamaan meille, ei ihan tainnut uskaltaa. ;D Itseä ainakin nolotti kun äiti meni höpisemään hänelle, että kuinka täälä onkaan tuttu poika mutta eihän hän meitä tunne. Ihanko tosi? No pitäähän sitä päästä höpisemään joskus, äiti halusi että olisin mennyt ottamaan kuvan, mutta enhän minä ujoudeltani ja kaikelta siihen kyennyt. Parempi antaa vain pojan olla rauhassa, taitaa kuulla noita asioita ihan tarpeaksi usein. :P
Harmittaa kyllä, että hevostista ei tullut oikein kunnon kuvia, kun niitä tietokoneella katselin, mutta todella nättejä hevosia ja käsittääkseni niitä on aika paljon. Ajattelin itse, että joskus voisi yhdelle tunnnille mennä, vaikka paljon maksaakin omalle kukkarolle.