Hoi!
Tuntuu että ajattelen aina kaiken vaikeimman kautta. Vuosia oon jo pähkinä punasena miettiny että minkälaisen blogin pistäisin pystyyn, minkä niminen se olisi ja miltä se näyttäisi. Nyt klo. 07.47 olen päättänyt että blogillani ei ole suuntaa, nimen annoin fiiliksen mukaan ja ulkonäkö muokkautuu ajan mittaan. Olen myös antanut itselleni periksi: Saan kirjoittaa ihan mitä itse haluan. Ei aina voi mukautua johonkin muottiin vaikka kuinka yrittäisi.
Olen juuri tehnyt elämässäni suuria muutoksia, jättänyt vanhoja huonoja kavereita taakseni ja päättänyt, että teen elämässä juuri niinkuin minä haluan, en niinkuin muut haluavat. Olen aina jotenkin yrittänyt saada itseäni johonkin muottiin. Ihan kuin minun olisi pakko? Olen turhan voimakas persoona sellaiseen. Tämäkin teksiti sai alkunsa, kun olin 10 minuuttia miettinyt, että minkälainen pitäisi olla ensimmäisen postauksen. Päätin antaa sormieni tanssia näppäimistöllä ja kirjoittaa kaiken mikä päähän tulee, tai no, ei ihan kaikkea!
Nyt jo pitääkin rientää, uusi päivä uudet kujeet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti