Niin söpöt helmet

Mulla on jo hetken aikaa muhinut päässä ihanista itsetehdyistä helmikoruista. Parin kokeilukerran jälkeen kumminkin turhauduin, kun ei oikein mitään kivaa syntynyt. Tällä kertaa sitten päätin oikein kunnolla katsoa ja miettiä tarvikkeita ja päätin tehdä täysin oman pään mukaan. Helmikoruissa on se huono, että jos kattoo esim. Pinterestistä ohjetta, helmet ovat hyvin suurella todennäköisyydellä eri kokoisia kuin mallin helmet jolloin tulos ei välttämättä ole juuri se mitä haluaisi. Itselläni siis toimi parhaiten kokeile-purkaa-tee uudestaan-purkaaliianmontakertaa-valmis kenkiikka.  

Kaverini tässä taannoin puhui, että olisi kiva kun olisi hienoja koruja paljon ranteessa. Asia jäi sen verran kytemään mieleen, että oli aivan must tehdä itselle oikein muheat rannekorut!

Tässä on ensinmäinen. Oli tarkoitus tehkä alkuun enemmänkin "kierroksia", mutta oli hieman ongelmia lukon kanssa, siimä nääs koko ajan karkasi pois pienestä välistä. Sain sen fiksattua, mutta päätinkin jättää sen hieman hillitymmän oloiseksi. 

Toisessa onkin sitten hieman enemmän tavaraa ja enemmän väriä. 

Oli myös pakko tehdä rannekoruihin sopiva sormus, tässä on ensimmäinen koevedos. Aion vielä tehdä näitäkin lisää, sillä sain lopputuloksen juuri sellaiseksi kun halusinkin! Tämä olikin se kasaa-purkaa-kasaa prokkis, mutta nytpähän on omille helmille sopiva malli valmiina. =)

My Crochet Unicorn Slippers

Tuossa sairastaessa sain jopa jotain suhteellisen söpöäkin aikaan. Pinterestissä oli niin paljon kaikkea siirappisen söpöä ja pastellin sävyistä ihanuutta josta mulle tuli mieleen, että mun on pakko-saada-nyt-HETI yksisarviset jalkaan. Mieluiten juuri sellaiset kun lapsena oli niitä "sämpylä tossuja", mutta eihän niitä nyt näihin 42 kokoluokan jalkaan varsinkaan saa. Eli tuumasta toimeen ja aloin tehdä itselleni tossuja. Kerrankin järjettömästä inspiraation tulvasta oli hyötyä, sillä keksin omaan makuun aivan loistavia ratkasuja lähes koko toteutukseen. Jokatapauksessa, saanko esitellä uudet tulokkaat:

Pitkästä aikaa työ, josta olen vähän ylpeäki. Nämä sämpylät aiheuttavat mussa joka päivä sellaisen hilpeyden tunteet, että ajattelee kasvaako koskaan aikuiseksi. :'D Ei vielä, en tahdo!

DIY Galaxy iPhone Cover

Hei, mä olen pinterestissä törmännyt kyseiseen tuunaus menetelmään, eli siihen kun porukka tuunaa vanhat kuorensa kynsilakalla galaxi kuosiin. Mutta kun minä olen vannoutunut lompakkomallin käyttäjä ihan jo sen takia koska

A: Tuhosin aikoinaan vanhan 4S:n näytön ihan surkean tapaturmaisesti vaikka siinä oli kuoret, mutta eipä ollut läppää!

B: Onhan tuo kuolettavan kätevä kun saa kortit ja setelit kulkemaan aina mukana. Se tunne kun olet kaupassa ja olet kaivamassa kassista lompakkoa maksaaksesi, onko laukkua mukana. No ei, kun jäi autoon. Onko rahapussia laukussa? No ei, koska vaihdoin juuri eilen hätäisesti laukun ja sattui jäämään pöydän päälle. Onko puhelin mukana? No on, koska olen hieman addiktoitunut pelkästään jo siihen, että aina kun tarkistan onko puhelin mukana, en saa mielenrauhaa jos en tunne sitä taskussa. Turhan monta kertaa puhelin varastettu, jätti jo pienenä arven, ja ei sosiaalinen media ainakaan olen auttanut asiaa. :D

Asiaan. Olen koko ajan miettinyt, että onko mahdollista tehdä johonkin muuhun materiaaliin tällä tekniikalla omat töherrykset ja minä päätin uhrautua ja testata asiaa. Ja vastaus on kyllä, ja vielä kaiken lisäksi pinta kesti paremmin kuin ajattelin käytön. Joka tapauksessa jos päädyt tähän, ehdotan, että käytät lakkaa vain niihin kohtiin jotka eivät taitu tai "liiku" sillä silloin tulee pieniä halkeamia. Ja suhteellisen kevyitä kerroksia. Eli: Jos mahtollista, toteuta suunnitelmasi kuoreen jossa on jo sopiva pohjaväri, ettei tartte koko kuoren pintaa täyttää lakkaan, niin saat kestävimmän lopputuloksen! Itselläni oli täysin väärät lähtökohdat, mutta tässä on esimerkki siitä. Ensin mun on pakko hieman itkeä, että olen todella pettynyt kuviin, mutta en sitten tajunnut käyttää silmälaseja niin tarkennyskin on missä sattuu. Joka tapauksessa pointti lienee tulevan selville.. :D

Tässä on välineitä, mitä käytin projektissa. Huomautuksena vielä, että meikkisienen leikkasin 4 eri kokoon, että pystyin eri sävyillä käyttämään eri tupsuja, sillä pelkästin että muuten värit sekoittuvat ihan liikaa. Lakat ovat täysin halppiksia, kaikista halvinta mitä kaupasta on irti lähtenyt, eli ei mitään sen ihmeellisempiä.

Tässä on vielä kuvaa kuorista. Eli vanhat, kulahtaneet kuoret. Ihan hyvä tapa kokeilla, onnistuuko koko tekniikka ollenkaan haluamallansa tavalla.

Tälläisiä pikku palasia leikkelin, siveltimellä heitin lakkaa reilusti/halutun määrän sieneen ja aloin tuputtelemaan. Niinkuin takana näkyy, tässä vaiheessa olen täysin pohjustamassa työsä, sillä vaaleanpunainen puskee aika rankasti vielä läpi.

Tässä parempaa kuvaa siitä, miten tuputtelin lakkaa pintaan. Tein heti alusta asti laikukkaasti, ja tein tätä pohjustusta pari tuntia, menin aina välillä tuputtelemaan aina eri värillä ja annoin kunnolla kuivua välissä. Käytin myös vaaleanpunaista lakkaa,  joka lopputuloksessakin pehmittää vaaleanpunaisen värin läpinäkyvyyttä.

Kun sain pohjan valmiiksi, aloin tuputtelemaan valkoista hieman pintaan, sitä vielä vähän häivyttelemään pohjaväreillä ja pinnin kärjellä (katso aikaisempi postaus) laitoin tähtiä ympäri kuorta. Taas pinni osoittautui oivaksi apuvälineeksi! Valkoisen tuputtelu on muuten ehkä hankalin kohta ja vaatii ajattelua, tässä kannattaa laittaa sieneen todella vähän alkuun lakkaa ja lisäillä sitten pikkuhiljaa, nimittäin ainakin oma valkoiseni oli hyvin peittävä, ja välillä tuli pikkaisia vahinkolaukauksia määrän suhteen.. :D Odota kunnolla kuivimusta ja kuoret ovat valmiit!

Tässä vielä näkee, kuinka kiiltävää ja hopeanhohtoista lakkaa käytin. Lakan kannattaa valita oman maun mukaan. =) Kuorienhan kanssa kävi vähän silleen hassusti, että kerkesin vain reilun viikon näitä käyttää, ennenkuin vaihdoin iPhone 6S Plus puhelimeen ja nämähän eivät siihen sovi.... Mutta, reilun viikon kokemuksen jälkeen vain tapuvat kohdat olivat hieman halkeilleet todella ohuelti, eli ei mitään isoja halkeamia jotka eivät minua haitanneet yhtään, enpä näiltä mitään mahdottomia odotellutkaan. =)

Näinkin samalla ihanan kesällä otetun kuvan Nanosta. Nanolle kävi viime viikolla tapaturma ja raukalta meni nivelsiteet ja joutuu leikkaukseen. :( Huomenna mennään helsinkiin leikattavaksi, toivottavasti saadaan kuntoon!

Kynsilakalla tuunatut pinnit

Noniin, pitkästä aikaa. Olen pitänyt tarkoituksella hieman taukoa, sillä olen päättänyt, että aion parantaa blogini sisältöä, joten olen tehnyt ihan ajatuksen kanssa pari prokkista, joihin olen alusta alkaen ottanut kameran mukaan, että saisi muustakin kuvaa, kuin aina lopputuloksesta.. Heh.

Tässä taannoin käytiin maman ja Joelin kanssa Latvalassa, jossa oli kynsilakkoja yhdellä eurolla. Olen jo pitkään etsinyt itselleni ihan vain tuunausta varten halpoja lakkoja, jotenka nyt piti ottaa härkää sarvista ja ostaa muutamat! Pääsivätkin pariin työhön heti käyttöön, tässä on yksi niistä!

Eli tälläisistä olisi kyse, vanhoja pinnejä, joille annettu uusi ilme kynsilakoilla.

Tässä tarvikkeet, läjä vanhoja pinnejä ja kynsilakkoja, joita haluat käyttää. Lisäksi esim. Hammastikku voi olla kätevä koristeluvaiheessa, jos haluaa oikein pikkutarkkaa tehdä. Itselläni ei hermot semmoista kestä.. :D Lisäksi joku pahvin palanen, paperin palanen, vanha kirjekuori yms. Itse tuhosin vanhan laskun tyhjän kuoren tähän...

Aseta pinnit valitsemallesi alustalle, kannattaa myös pitää jotain tuonkin alustan alla, koska helposti tämmöisessä hommassa sotkeentuu kaikki muukin kuin itse tarkoitettu kohde..

Ja eikun lakkaamaan pinnejä haluamasi värisiksi! Itse huomasin parhaimmaksi tavaksi sen, että otti siveltimeen paljon lakkaa (kumminkin niin, että ei tipu) ja sitä varovasti laitoit pinnin päälle. Yritin pariin ensimmäiseen niin, että oli vähemmän lakkaa ja että saisin mahdollisimman ohuen ja siistin tuloksen niinkuin kynsia lakatessa, mutta tämä omalla kohdallani ainakin osoittautui hyvin huonoksi tekniikaksi, sillä silloin ei tullut taisaista jälkeä, saatika kunnolla peittänyt pinnin alkuperäistä väriä. kun laittaa enemmän lakaa, tuleekin hieman sellainen samanlaisen oloinen pinta, kun joissain pinneissä on jo valmiiksi ja tuntuu ainakin hyvin pysyvän kuivumisen jälkee.

Tässä ollaankin vielä tekniikkaa etsimässä. Harjotus tekee mestarin vai miten se oli? Ja sitten ei kuin odottamaan lakan kuivumista.

Lakan kuivuttua n. puoli tuntia uskalsin jo alkaa tekemään vähän kuviota päälle. Päädyin kaikista simppeleimpään eli pilkkuihin. Apuvälineeksi tuhosin yhden vanhan pinnin, jonka päästä sai oivan työkalun pilkkujen tekemiseen. Elikkäs laita haluamaasi lakkaa paperille tai ota sudista päähän lakkaa (älä ota liian vähän, ei muuten oikein kunnollista pilkkua synny) ja töpöttele pilkut haluamiisi kohtiin. Itse otin pensselistä, tuntui, että paperilla oleva lakka kuivui aivan liian nopeasti, vaikka vaihtelin väriä jokaisen pinnin kohdalla. Siveltimestä ottamisessa on myös se etu, että kun tuntuu, etät lakka alkaa kuivumaan niin laittaa korkin takaisin kiinni ja sekoitta taas kunnolla.

Ja sitten taas odotellaan lakan kuivumista. Kannattaa antaa ihan rauhassa kuivahtaa, sillä aika paksuja määriä ainakin itse käytin, ja vaikka pinnallisesti vaikuttaisi kuivalta, totuus voi olla toinen syvältä sisällä. Itse koskin pinneihin vasta seuraavana päivänä, mutta olikin niin kiire, että en kerennyt muutenkaan mennä niitä liian aikaisin härkkimään niinkuin tapana on... :D

Ja söpöt pinnit ovat valmiina! Tämä on tälläinen kiva, että voi tehdä samalla kun tekee muita käsitöitä kun vaatii jonkin verran pelkkää odottelua. Itse samalla virkkailin niin ei nuo odotusajat juurikaan miltään tuntuneet. Hauska pieni tuunaus projekti!

Halloween koristeluja

Olen pitkin viikkoa koristellut asuntoamme halloween teemaan, sattuu olemaan meidän kummankin lempi pyhä. Olen myös paniikissa tehnyt raivolla käsitöitä, koska en pysty niitä maanantaisen leikkauksen jälkeen tekemään, jotenka otin kuvat hieman juoksussa ennenkun mentiin anoppilaan kyläilemään. Olen myös niin kovin laittanut puikot sauhuamaan, että nyt pelätään jännetupintulehdusta... Jos rauhoittuisi tuon sairasloman aikana.. :D Tässä olisi muutamat otokset meidän halloweenista

Zombeja..

Kurpitsoja..

Lepakoita...

Hämähäkkejä..

Lisää kurpitsaa...

Luuranko!

Lepakota ja tuo yksittäinen kurpitsa on omia väkerryksiä, muuten olen kaupasta ostanut. Kiva kun kerrankin jaksoi edes hieman laittaa asuntoakin jonkun pyhän fiilikseen, ompahan ensivuonakin koristeet jo valmiina :)

Muijakin lähettelee terveisiä! 

Meillä sattuikin olemaan myös Nanon kanssa perjantaina vuosipäivä, nimittäin tasan vuosi sitten Nano tuli kotiin ja valloitti sen ❤️ Ompa ihanaa puhua söpöjä hänestä kun juuri oli nilkittäntr toista kertaa elämässään ja pissas tässä aamulla petarille! Ai ettäs nyt ärsyttää. Ensimmäistä kertaa mua ärsyttää että mulla on toi elukka. Mut hei, onhan se silti maailman paras <3 Ei vaan kerrota sitä sille vielä, nyt mökötän sille. Tässä vielä astetta pötäkämpi kuva vuoden takaa

Syyslomat lusittu

En nyt taas ymmärrä, eilen kirjoittelin uuden blogitekstin, mutta sitä ei enään löydy enään edes luonnoksissa.. Blogger ei halua mun päivittävän blogia :D

Joka tapauksessa, syysloma oli omalta osalta suhteellisen ankea. Koko loma meni melkein itsensä parenteluun, heti alku viikosta tuli tuomio, että en juuri mitään saisi tehdä koko viikon aikana. No, eipähän tarvinnut stressata, ettei kouluun pääsisi! Viikon aikana tuli aika paljon tehtyä käsitöitä ja nähtyä sukulaisia niin Joelin että minunkin puoleltani.

Serkku tuli mänttästä kyläilemään lohjalla päin ja meninkin sitten häntä moikkaamaan, samalla Nano näki miekkosensa. Diegosta on tainnut täällä aikaisemminkin olla puhetta, se on erään toisen serkkuni koira, jonka morsian Nano on. Nykyään homma on vähän kääntynyt niin, että Nano kiusaa ja härkkii Diegoa ja Diegoa hitsittää kun ei pysy enään vauhdissa mukana kun vetävät rallia. :D

Joelin sisko kanssa pelasti mun elämän! Leikkas mun hiukset, vihdoinkin mulla on malli hiuksissa ja tuntuu, että on muutenkin hiuksia päässä kuin kaksi karvaa. Kaikki huonot nyt lähti, ei haittaa vaikka pituus lyheni, sillä tästä on parempi taas kasvatella. Ja pitkä tukka on kanssa siitä hieman huono, että sitä on hyvin vaikea käsitellä muutakuin auki-kiinni meiningillä.

Tässä taannoin tuli myös käytyä mummulassa ja sain sieltä mukaani hieman matonkuteita, jotka pääsikin heti käyttöön. Tuli tehtyä vaihteeksi uusi matto, pitäisi jossain vaiheessa tehdä ihan pari saman sävyistä niin saisi kokonaisemman oloisen asetelman :D

Tässä onkin tämän hetkinen matto sekamelska. Mulla on niin järkyttävän huono mattotilanne, että ei oikein saa mitään hyvää kokonaisuutta aikaiseksi ja aina sitä kudetta on aivan liian vähän yhtä sävyä, että siitä juuri ja juuri saa yhden maton virkattua. Mennään nyt näillä, voisihan sitä huonomminkin olla. ;D

Opettelin myös uuden tekniikan tehdä sukkia/lapasia missä normaalisti käytetään viittä puikkoa, magic loop. Mua on aina ärsyttänyt, kun otan aina käsityöt mukaan minne menenkin, ja aina saa ola silmukoita noukkimassa kun karvailevat puikoilta. Ja toinen, ehkä se suurin, aina jää siihen yhteen kappaleeseen. Tässä kaikki ongelmat on pois, mukava kuljettaa ja tulee kumpikin samaan aikaan! Aivan mahtavaa, nyt aloinkin innostumaan sukkien teosta.

Tässä lapaset valmiina ja virallinen laadun valvoja ;)

Haha ainiin! Ja kaveri lähettikin whatappissa kuvan, kun olimme pienempinä samassa käsityökerhossa. Tähän on hyvä lopettaa tältä erää. 

Syksyinen reissu Paavolan tammelle

Nyt on ollut pieni tauko blogista, käsityöt on vienyt kaiken huomion ja koko homma on rehellisesti sanottuna täysin unohtunut. Kumminkin kaikkea päivittämisen arvoista on tapahtunut, tullut käytyä kuvaamassa ja paljon töitä on tullut valmiiksi. Tuli hankittua myös itelleni fisu, nyt onnea täynä olen ottanut sillä kuvia mutta en ole viitsinyt niitäkään tänne räiskiä, ettei se fisuttelu mene ihan överiksi. :D Koimpa senkin kanssa ongelman, olen pitkään ihmetellyt, että minkä ihmeen takia en saa tarkennettua manuaalisesti ilman näyttöä apua käyttäen. Tuli kauhea tarkennusmasisangsti, olen surkea ja miten ihminen voi olla niin tyhmä ja sokea, että tarkentaminen ei mene kuin strömssöissä. Juttelin asiata opettajani kanssa, niin sehän selvisi, mun hajataitto eswtää tuonkin. Nyt olen virallisesta silmävammainen, pitäisi oikeasti alkaa niitä laseja heittää naamalle ja mennä päivittämään, että toinen silmäpari auttaisi paremmin näitä mun päässä olevia mollukoita.

Käytiin taas Idan ja Joelin kanssa vähän kuvailemassa, tällä kertaa käytiin Paavolan tammella. En usko, että kauheasti syksyisempiä kuvia koskaan sieltä saisi, sillä lehdet olivat niin paljon tippuneet jo tällöin puusta, että olisi enään runko ja oksat jäljellä. Harmillista, kesällä odottelin että saisi paljon värejä tallennettua.

Alkoi olemaan ja aika riisutun oloinen, mutta onneksi tuli käytyä, eipähän jäänyt vaivaamaan. Päätettiin nimittäin kesällä Idan kanssa, että mennään syksyllä kuvaamaan uudestaan.

Värejä piti käydä metsästelemässä pakollisilla lehtikuvilla. Ei mitään ihmeellisiä, mutta silti ihanasti syksy tulee esille

Olihan sitä pakko lisätä meidän popoisesta yksi fisu kuva! :D 

Viikonloppu koskella

Voih, en ole pystynyt enkä oikein kerennyt pitkään aikaan kirjoittelemaankaan. Olen ollut koko ajan kipeänä, ja heti kun on ollut vähän paremmassa kunnossa, on ollu niin röyhkeä kiire, että ei ole kerennyt saatika jaksanut. Nyt flunssa alkaa hellittämään, nyt sit taas odotetaan peruutusaikaa että pääsisin leikkaukseen... Jee?

Oltiin Joelin porukoilla koskella, ja Joelin sisko ja hänen tyttärensä Mimmi oli kanssa sielä samaan aikaan. Siispä Mimmi oli mua avustelemassa kuvien otossa ja oli myös mallina. ;) Mimmi on aivan ihana, me aina touhutaan ja leikitään kaikenlaista, mutta eihän tämmönen "vanhus" pysy tommosen 5-vuotiaan pirpanan perässä millään... Mutta hyvin yritän!

Ihana Mimmi <3

Nano ja Mimmi. Mimmi on ihan rakastunut Nanoon, ja onneksi Nano on ottanut hyvän asenteen, että antaa Mimmin vapaasti kanniskella häntä pitkin poikin. Onneksi tätä koiraa ei oikein mikään purista... :D

Tässä on heidän koiransa Iida, aivan ihana koira vanhus. On meillä tällä hetkellä hoidossakin <3

Ja Remu. <3 Remu on n. 7kk ikäinen pentu, jolla virtaa riittää ehkä liiaksikin. Mutta silti aivan ihana pakkaus, tietenkin ;)

Ja sitten meidän Noponen <3 Hän oli niin tarkkana, piti vahtia kaikkia muita.

Käytiin Joelin kanssa myös kuvaamassa koskea, harmikseni se oli vain hyvin kuiva, mutta onneksi pikkuisen virtausta löytyi niin pääsi taas kolmijalkaa ulkoiluttamaan