Syksyinen reissu Paavolan tammelle

Nyt on ollut pieni tauko blogista, käsityöt on vienyt kaiken huomion ja koko homma on rehellisesti sanottuna täysin unohtunut. Kumminkin kaikkea päivittämisen arvoista on tapahtunut, tullut käytyä kuvaamassa ja paljon töitä on tullut valmiiksi. Tuli hankittua myös itelleni fisu, nyt onnea täynä olen ottanut sillä kuvia mutta en ole viitsinyt niitäkään tänne räiskiä, ettei se fisuttelu mene ihan överiksi. :D Koimpa senkin kanssa ongelman, olen pitkään ihmetellyt, että minkä ihmeen takia en saa tarkennettua manuaalisesti ilman näyttöä apua käyttäen. Tuli kauhea tarkennusmasisangsti, olen surkea ja miten ihminen voi olla niin tyhmä ja sokea, että tarkentaminen ei mene kuin strömssöissä. Juttelin asiata opettajani kanssa, niin sehän selvisi, mun hajataitto eswtää tuonkin. Nyt olen virallisesta silmävammainen, pitäisi oikeasti alkaa niitä laseja heittää naamalle ja mennä päivittämään, että toinen silmäpari auttaisi paremmin näitä mun päässä olevia mollukoita.

Käytiin taas Idan ja Joelin kanssa vähän kuvailemassa, tällä kertaa käytiin Paavolan tammella. En usko, että kauheasti syksyisempiä kuvia koskaan sieltä saisi, sillä lehdet olivat niin paljon tippuneet jo tällöin puusta, että olisi enään runko ja oksat jäljellä. Harmillista, kesällä odottelin että saisi paljon värejä tallennettua.

Alkoi olemaan ja aika riisutun oloinen, mutta onneksi tuli käytyä, eipähän jäänyt vaivaamaan. Päätettiin nimittäin kesällä Idan kanssa, että mennään syksyllä kuvaamaan uudestaan.

Värejä piti käydä metsästelemässä pakollisilla lehtikuvilla. Ei mitään ihmeellisiä, mutta silti ihanasti syksy tulee esille

Olihan sitä pakko lisätä meidän popoisesta yksi fisu kuva! :D 

Viikonloppu koskella

Voih, en ole pystynyt enkä oikein kerennyt pitkään aikaan kirjoittelemaankaan. Olen ollut koko ajan kipeänä, ja heti kun on ollut vähän paremmassa kunnossa, on ollu niin röyhkeä kiire, että ei ole kerennyt saatika jaksanut. Nyt flunssa alkaa hellittämään, nyt sit taas odotetaan peruutusaikaa että pääsisin leikkaukseen... Jee?

Oltiin Joelin porukoilla koskella, ja Joelin sisko ja hänen tyttärensä Mimmi oli kanssa sielä samaan aikaan. Siispä Mimmi oli mua avustelemassa kuvien otossa ja oli myös mallina. ;) Mimmi on aivan ihana, me aina touhutaan ja leikitään kaikenlaista, mutta eihän tämmönen "vanhus" pysy tommosen 5-vuotiaan pirpanan perässä millään... Mutta hyvin yritän!

Ihana Mimmi <3

Nano ja Mimmi. Mimmi on ihan rakastunut Nanoon, ja onneksi Nano on ottanut hyvän asenteen, että antaa Mimmin vapaasti kanniskella häntä pitkin poikin. Onneksi tätä koiraa ei oikein mikään purista... :D

Tässä on heidän koiransa Iida, aivan ihana koira vanhus. On meillä tällä hetkellä hoidossakin <3

Ja Remu. <3 Remu on n. 7kk ikäinen pentu, jolla virtaa riittää ehkä liiaksikin. Mutta silti aivan ihana pakkaus, tietenkin ;)

Ja sitten meidän Noponen <3 Hän oli niin tarkkana, piti vahtia kaikkia muita.

Käytiin Joelin kanssa myös kuvaamassa koskea, harmikseni se oli vain hyvin kuiva, mutta onneksi pikkuisen virtausta löytyi niin pääsi taas kolmijalkaa ulkoiluttamaan