Syksyinen reissu Paavolan tammelle

Nyt on ollut pieni tauko blogista, käsityöt on vienyt kaiken huomion ja koko homma on rehellisesti sanottuna täysin unohtunut. Kumminkin kaikkea päivittämisen arvoista on tapahtunut, tullut käytyä kuvaamassa ja paljon töitä on tullut valmiiksi. Tuli hankittua myös itelleni fisu, nyt onnea täynä olen ottanut sillä kuvia mutta en ole viitsinyt niitäkään tänne räiskiä, ettei se fisuttelu mene ihan överiksi. :D Koimpa senkin kanssa ongelman, olen pitkään ihmetellyt, että minkä ihmeen takia en saa tarkennettua manuaalisesti ilman näyttöä apua käyttäen. Tuli kauhea tarkennusmasisangsti, olen surkea ja miten ihminen voi olla niin tyhmä ja sokea, että tarkentaminen ei mene kuin strömssöissä. Juttelin asiata opettajani kanssa, niin sehän selvisi, mun hajataitto eswtää tuonkin. Nyt olen virallisesta silmävammainen, pitäisi oikeasti alkaa niitä laseja heittää naamalle ja mennä päivittämään, että toinen silmäpari auttaisi paremmin näitä mun päässä olevia mollukoita.

Käytiin taas Idan ja Joelin kanssa vähän kuvailemassa, tällä kertaa käytiin Paavolan tammella. En usko, että kauheasti syksyisempiä kuvia koskaan sieltä saisi, sillä lehdet olivat niin paljon tippuneet jo tällöin puusta, että olisi enään runko ja oksat jäljellä. Harmillista, kesällä odottelin että saisi paljon värejä tallennettua.

Alkoi olemaan ja aika riisutun oloinen, mutta onneksi tuli käytyä, eipähän jäänyt vaivaamaan. Päätettiin nimittäin kesällä Idan kanssa, että mennään syksyllä kuvaamaan uudestaan.

Värejä piti käydä metsästelemässä pakollisilla lehtikuvilla. Ei mitään ihmeellisiä, mutta silti ihanasti syksy tulee esille

Olihan sitä pakko lisätä meidän popoisesta yksi fisu kuva! :D