maanantai 27. huhtikuuta 2015

Parisuhteen uusi aste...

On se kun aletaan viettämään yhteisiä iltoja kera kauneudenhoidon. Tokihan värjäillään hiuksia ja minähän töösään vaikka ja mitä, mutta nyt oli pakko ostaa Nivean mustapää lappuja. 


Mulla on joku sairas pakkomielle, että en kestä jos joku ei ole hypistellyt naamastaan mustapäitä ja finnejä ja Joelilla on nenä ja posket täynä niitä! (Ainakin omasta mielestäni.. :D) Jotenka päätettiin kokeilla näitä. Olin tosi skeptinen, en todellakaan uskonut että tehoisi millään tasolla, mutta Joelilla jäi ihan oikeasti niitä inhotuksia törröttämään siihen lappuun! Ei toki kaikki lähtenyt, mutta osa kumminkin, oikein hyvä sekin näin tuollaiselta keksinnöltä. 


Itseltäni ei sitten lähtenyt yhtään mitään pois, kai sitten siinä ei mitään ollut vaikka niin ajattelin. Kai iho sitten oli niin puhdas? :D Äiteehän räkätti kauheasti kun kuuli näistä meidän operaatioista, en ymmärrä, eihän tässä mitään outoa ole.. Eihän?


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Eteenpäin sanoi mummo lumessa

Mulla on ollu tarkoituksellisesti pitkä tauko, elämässä sattui aivan liian suuri käänne, olin niin poissa tolantani niin en viitsinyt mitään kirjoitella, ei olisi kumminkaan mitään järkevää tekstiä tullut. Nyt kaikki on mainiosti, oikeestaan aivan loistavasti! Viitsii siis taas kirjoitella, aiheita tauon aikana kerkesi keräilemäänkin muutamat.. ;)


Tässä yksi viikon aikana käytetyistä asuista, oli pakko hieman rikkoa tuota söpöä lookkia tunkemalla vähän hevimäistä paitaa joukkoon, ettei nyt ihan liian tyttömäiseksi vahingossakaan mene. (Haha, pahoittelen takana valloillaan olevaa kaaosta!)


Ja tuossa minun uuuusi ihana takkaus <3 ananas college! Kutsutaan sitä Joelin kanssa nimellä taisteluananas, ja hän on niin söpö että kuolen. Mutta jos en ihan vielä, olisi tuota kiva käyttää pari kertaa vielä.. ;) löytyi H&M 10e. 


Tehtiin Nanostakin hieman katu-uskottavampi, jos se vaikka joskus pelottaisi jotain? Tai oppisi olemaan vähemmän prinsessa. Töpötteli kyllä niin reteesti, olisiko korun syytä vai suuren egon?


Käytiin myös ranta kävelyllä kun oli niin upea ilma! Mä oon niin täynnä rakkautta tai jotain ihmeellistä siirappihattaraällöyttä täynä, että oksuttaa, mutta mua ei nyt haittaa vaan annan mennä ja söpöilen pitkin poikin ihanasta säästä, ihanasta miehestä, ihanasta koirasta ja kaikesta! Hip hei! <3


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Grazy juttu hei!

Eilen se saapui,
Se mitä ollaan odoitettu jo aivan liian kauan,
Se jokin niin mahtava,
mutta niin pieni...
paketti.

Nimittäin Grazy Factoryn paketti! Joel on tässä jo aamut odottanut postin tuloa kuin 5v lapsi joulupukkia, ja nyt ne vihdoinkin saapui. Meillä kummallakin sattuu olemaan vähän semmoinen kaikkimullehetinyt-luonne, jota ei todellakaan ole kärsivällisyyden ja odottamisen taidolla pilattu, ollaan nimittäin jo hipelöitä jos ja vaikka missä liikkeessä kaikkia sekä venytys että lävistys koruja. Mutta nyt onneksi odotus palkittiin, ja minä ainakin olen ihan järisyttävän onnellinen, onhan valtaosa sisällöstä minun.. ;)

Meidän ihanaiset ja Nanon DNA

Ylärivi edustaa Joelin osaa ja keski- ja alarivi onkin sitten loput minun. Nyt kaikki vinytys korut ovat 10mm, koska menin sitten sortumaan siihen legendaariseen "No jos vielä vähän" venytysmokaan. Mutta olkoon, kivaahan se on kun mummona korvat lepattaa tuulen mukana takaraivossa. Mutta tuo septum koru on aivan täyttä rakkautta, aivan ihana! Ompa vain hämmentävä, itselläni ei ole koskaan ennen tuossa ollut tuollaista "oikeaa" korua, vaan hevosenkenkiä yms. Tuntuu hieman hassulle, mutta kyllähän tuohon tottuu niinkuin kaikkeen muuhunkin. Nyt sitten kauhea näpistely ja häpistely että mitäs sitä ensinmäiseksi käyttäisi, kun ei oikein osaa valita!

Angel eyes

Mihinkäs seikkailuun sitä tänään taas joutuikaan, kun piti lähteä Joelin kanssa hakemaan bemariin uusia umpioita. Muutama väärä lastauslaituri, ovi ja väärin firmojen työntekijöiden.... Ja ehkä muutaman kirosanan jälkeen.. Löysimme kuitenkin perille, ja kaiken lisäksi ensimmäiseen paikkaan missä olimme ensimmäisenä ollut! Kumma vain, kun ihmiset jotka samasta ovesta tulivat (eivät olleet samassa firmassa töissä mutta samassa rakennuksessa) eivät olleet koskaan kuulleetkaan koko yrityksestä. Joko sokeita tai tuo lappu taisi sitten vain olla liian pieni siinä ovessa, tiedä häntä. Kumminkin, jokainen kirosana oli vaivan arvoinen, sillä nyt on aivan upean komiat angel eyes valot tuossa kurvaajassa! ;) Heti jotenkin tuntuu paljon kivemmalta koko auto (materialistin onni..?) ja melkein kuin uudelta, ja hittovie tuola pimeällähän näkeekin enemmän kuin metrin eteensäpäite!

Kuvassa huomaa oikein kunnolla, kuinka suuri ero oli noissa valoissa, jo ihabn tuon sumentuneen pinnan takia, oli "hyvä tekosyy" siis ostaa uudet umpiot, kuka muka niitä hiomaan jaksaisi alkaa... :D Mutta aivan mahtavat, olen askeleen lähempänä autoa josta voisin oikein tykätä.


Menipä jotenkin miehiseksi. Jos ensi kerralla jotain tytsymäisempää.. ;)