Aurora Borealis

Oltiin Idan ja Joelin kanssa vähän kuvailemassa revontulia perjantai iltana. Ensinmäinen kerta koskaan itsellä, olen vain mukana ollut mutta tällä kertaa halusin itsekkin päästä kuvaamaan tuota kaunista luonnonilmiötä. Tuohan ei vaadi kuin lämpimät vaatteet, aikaa ja kärsivällisyyttä. Ja askin tupakkaa viihdykkeeksi ja energiajuomaa piristämään. :D

IHANA PAAPO!

Menin vasta illalla postilaatikolle, ja aivan ihanaksi yllätykseksi minun pikkuinen Paapon paketti oli tullut <3 Tilasin itselleni pienet nökäreet huovutusvillaa ja muutaman handmade-merkkiä joululahjoja varten. Enempää en voi oikein paljastaa, ettei lahjojen saajat vain vahingossakaan lue tätä.. ;)

Viikonloppu linssin lävitse

Huhhuh, johan on ollut viikonloppu. Perjantaina ei oikein mitään tapahtunut, nukuin 1,5h päiväunet ja oli silti pakko mennä aikaisin nukkumaan kun väsytti niiin kaameasti. Lauantaina ajateltiin kaverin Idan ja Joelin kanssa mennä kuvaamaan karkkilaan koskea jossa kumpikaan ei ole vielä käynyt.

Alkuun löytyi vain tälläinen pikku virtaus, pöh. Matka siis jatkukoon, onhan tuon pakko jossain olla..

Sillan ylitys ja takaisin sinne mistä lähdettiin ja hieman pidemmällekkin..

Se löytyi! Täytyy kyllä aina pähkäillä, miksi koskaan mikään kohde ei löydy ainakaan ensimmäisellä yrittämällä... :D

Sielä oli myös aivan sika symppis mylly, harmi kun ei saanut paremmin kuvaan >:

Keijon tapasin myös, aivan valloittava kaveri!

Nanon mielestä vesi on yhä edelleenkin liian märkää.

Ja kauheaa kun pitää olla koko ajan tarkkana...

Tämä tytsy on niin väsy, että pakko mennä nukkumaan, että selviää ensi viikosta! Öitä <3

Kasvivärjäys #1

Henna, tuo jännä tuote joka on aina minua hieman jännittänyt, pelottanut ja mietityttänyt. Olen jo vuosia halunnut värjätä hiukseni hennalla, mutta en ole uskaltanut sen pysyvyyden takia ja kun lopputulos ei ole 100% varma, niin kai sekin on hieman asiaa pitkittänyt. Nyt, kun hiukset tippuvat päästä, ovat hamppua ja värjääminen on täyttä kidutusta, olen päättänyt, että nyt saa riittää. Alan värjäämään kasviväreillä.

Onneksi nykyään on helpotettu tätäkin huomattavasti, kun on markkinoille rantautunut (jo aikoja sitten, mutta kumminkin..) Santen kasvivärit. Sävyjä on monia ja niitä voi sekoitella keskenään, että saat enemmän omaan makuusi sopivan värin. Värit eivät ollenkaan vaalenna, jotenka vaalea sävy vain kirkastaa omaa sävyäsi joka voi antaa effektin että sävy olisi vaaleampi, mutta muuten vain "tummempaan" värjääminen on mahdollista tai sävyttäminen. Itse olen ollut punapäänä melkein koko elämäni, ja sen olen omaksunut itselleni kotoisaksi niin uskalsin heittäytyä ja siirtyä nyt pysyvämmin punaiseen. Olisin halunnut oranssin värin, mutta en löytänyt juuri tuota oranssia sävyä ollenkaan kaupasta, niin otin punaisen ja suoralta kädeltä, toivoen, että ei kumminkaan täysin liian vaaleaksi heitä, haluaisin hetken olla oranssilla tukalla ennen punaiseen siirtymistä.

Hennahan ei tarvitse käyttää yksinään, vaan siihen voi tummuutta, värin syvyyttä ja kirkkautta säädellä muilla tekijöillä esim. Indigolla, punaviinillä, sitruunamehulla, mustalla teellä... Tapoja on monia, tällä kertaa keskityn ihan täysin perus värjäämiseen SANTE 100% Herbal Hair Colorin "Fire red" jauhemaista sävyä. Sävy ei ole punainen, vain kirkkaan oranssi, vaikka sävyn nimi kuulostaisikin muuhun viittaavalta. Joel tästä jo vänkkäsikin, että eihän tuo ole PUNAINEN! Mutta minä olen tyytyväinen, oranssiinhan tässä suunnattiin ;)

Ensin kävin pesemässä hiukset syväpuhdistavalla shamppoolla jonka jälkeen aloin kuivattelemaan hiuksiani ja valmistelemaan seosta. Kaadoin ensin ohjeissa mainitun n. 3dl kiehuvaa vettä jauheen päälle, mutta totesin, että seos on minun makuuni liian paksua jotenka lisäsin siihen pieninä lorauksina näppituntumalla n. 1d lisää, jolloin sain seoksen sopivan notkeaksi puuroksi. Jauhepussissa oli 100g jauhetta.

Ihana vihertävä sose <3 Seos oli enemmän vihertävää kuin mitä kuva näyttää.

Kun seos oli tarpeeksi jäähtynyt käsiteltäväki, otin kertakäyttökäsineet (tulevat pakkauksessa mukana, itse kumminkin käytin omia hanskoja koska istuvat paremmin) ja aloin levittämään seosta tasaisesti osio osiolta reilulti koko hiuksiin ja lopuksia hieroin kunnolla päänahkaa, että leviäisi kunnolla tyveen. Itse koin näin maailman surkeimpana hiusten värjääjänä itse ja olemqttomalla kokemuksella, että tämä oli huomattavasti HELPOMPAA kuin normaalilla värillä ja ei itselläni sotkenut lähellekkään niin paljoa kuin normaalilla kaupan värillä! Ja, kun ei ollet mitään kiirettä sai rauhassa tutkiskella, että onko ihan varmana kaikkialla tasaisesti väriä. Sitten vain mukana tullut myssy päähän ja pyyhe päälle ja odottelemaan sen 1-2h.

Itse vielä välillä föönillä lämmittelin koko pokattia pariin otteeseen, kun olen lukenut, että lämpö auttaisi kanssa. Kaksi tuntia kun löi kello, kiidin malttamattomana salaman nopeasti suihkuun huuhtelemaan tukan. Odottavan aika on pitkä, vai miten se meni. :D huuhtelu oli "hankalempaa" kuin nomaalin värin kanssa, mutta ainut mikä edes pikkaisen ärsytti oli se "hiekka" joka tulasta tuli. Ihan kun olisi ollut uimassa ja bikinit täyny hiekkaa mennyt suihkuun pienenä... :D Mutta sain pois, heitin hoitsikan päähän, odottelin hetken ja huuhtelin. Tunnin peilin edessä hyppelyn jälkeen "joko on kuivat joko joko JOKO?!?!"...

Siitä tuli ihana, kirkas ja TASAINEN! <3 Tämä oli kyllä niin mun juttu, en enään ikinä värjää normi väreillä. Ei tarvitse enään orjuuttaa muita ja itkeä ja kitistä miks kukaan ei halua värjätä mun tukkaa. :D kännykällä otin kuvan, koska kaikki aikaisemmat vertailukohteet ovat puhelimella niin ovat samaa kastia. Ja tänään jätin kameran kouluun, ei jaksanut illaki turhaan sitä raahailla kun ei ole mitään menossa kuvaamaankaan ja huomenna sitä tarvitsee. Tyvi on paljon tummempi, mutta silti ihanasti menee raja sulavasti ja autingossa pigmentti loistaa täysin, ihan oranssi se on, eri tummuusaste vain! Ja tämähän oli ensimmäinen värjäys, pitää muutaman kerran että saa parhaan lopputuloksen värjätä. :) Olen niin tyytyväinen <3

Yhteenveto:

+ Sävyvaihtoehdot, mielestäni on todella hyvä kun puhutaan, että ei ole kemiallisia aineita

+ RIITTOISUUS! Minulla ei olisi ikinä riittänyt yksi paketti normaalia väriä, ehkä kaksi.

+ Rakastan sitä ajatustä värjätä ekologisesti.

+ Ei tappanut hiuksia, antaa ihanasti rakennetta hennolle sileälle tukalle

+ Itse koin levittämisen helpommaksi kuin kemiallisilla väreillä

- Haju on omaan nenään hieman ikävä, seuraavana päivänäkin on ihana heinäpaalun katku nenässä :D

- Ei malttamattomalle. Pitkät vaikutusajat, kestää muutaman päivän että väri "tasaantuu" omakseen. Lopullinen tulos ei ole se, jonka ensimmäisenä päivänä näet. 

Lopuksi vielä vertailukuvia:

Vaaleasta...

Shokkiväriin...

Santen kasviväriin. Tämä on seuraavana päivänä värjäyksestä. Tässä näkee kuinka hyvin se tyvikin muuttui oranssiksi. :)

Orange is orange

Uuu, tänään oli pakko taas repäistä, pitihän sitä mennä rääpimään uutta väriä päähän.... :D

Tämä on alkuvedos, loppuviikosta sitten kasviväreillä uusiksi. Oli pakko alkaa värjäämään kasviväreillä, kun ei päänahka kestä ollenkaan noita muita värejä, blondi tappaa ja hiukset tippuu, ja sinut joka pysyy. Siis pitkän mietinnän jälkeen, aloin taas punapääksi ja siinä sitten pysytään. Suurimman osan elämästä punainen tukka ollutkin, saa alkuun olla oranssi niin päälle saa punaisen :)

Viikonloppu virkkausta

Oih, ompa ollut ihanaa vain lepäillä oikein kunnolla viikonloppu eikä olla tuolla kylillä heilumassa. Kumminkaan en osaa olla tekemättä mitään, joten perjantainahan se iski: Tarvitsen mun ihanalle macbookille nyt tietysti laukun. Otin siis trikookuteen esiin ja aloin virkkaamaan laukkua sen enempiä suunittelematta. No taas sai huomata, että kyllähän sitä asioita ehkä kannattaisi... suunnitella enemmän? Olen siis tuota perus runkoa lukuunottamatta purkanut sen selaiset 5 kertaa, ja thä versioon nyt saan tyytyä... :D Kehtaakohan mennä kouluun tuon kanssa?

Tuollainenhan siitä sitten tuli. En oikein vieläkään tied tuosta vaaleanpunaisesta reunuksesta, mutta parempaakaan väriä ei nytten sattunut olemaan niin saa luvan kelvata. Pitsiliinaa en ole itse nyt virkannut, sain juuri ystävältäni pienen nipun askarteluun ja pakkohan semmoinenkin tähän oli tunkea. Sangat sain kätevästi vanhasta rikkimenneestä laukusta, saa tuosta jotenkin siistimmän oloisen, kun ei niistä mun virkatuista verisoista oikein mitän tullut.

Jotenkin niin tyksin tosta pitsiliinasta tossa laukussa. Oli vain liian iso neula, niin tuli sormet niin kipeäksi kun parsin tuota kiinni niin jälki ei kärsi oikein läheltäkatsomista. :(

Nanokin sattui tulemaan kuvauksiin mukaan.

Mutta tätä mieltä neiti oli koko touhusta.... :D

Stressaako?

Somessa on nyt kaikissa askartelu ryhmissä noussut esiin aikuisten värityskirjat. Itse olen kanssa jo pitkään noita häpistellyt lehtihyllyillä, mutta ei ole ollut koskaan silloin varaa ostaa. Tänään tuli se räjähtävä kaikki-mulle-nyt-heti hetki ja menin porukoille tulostelemaan otselleni saman kaltaisia kuvia, mitä kanssa netti on pullollaan.

Minulla on suhteellisen hankala AD/HD joka on vaikuttanut varsinkin koulussa teoriittesten aineiden suhteen tunnilla istumisessa ja kuuntelemisessa. Minulla oli jo pienenä koulussa vihko mihin sain erityisluvalla piirrellä tunnilla, koska se huomattavasti aittoi minua keskittymään ja varsinkin helpotti opettajan työtä, sillä en ollut hiljaisimmasta päästä.. :D Nyt taas kun koulu on ajankohtainen, ostan itselleni tälläisen vihkosen mitä saan väritellä sitten tunneilla. 

Kuinka paljon saakaan väreillä aikaan... 

Suosittelen todellakin jos on vaikeuksia keskittyä, on stressiä tai nauttii värittämisestä. Ja äidit! Kuinka kiva väritellä lasten kanssa kun on oikein oma värityskirja ;)

Osa kuvista on netistä ja osa "Värityskirja aikuisille nro. 1" :) Jokainen kumminkin itse värittämäni

Back to school

Nyt se alkoi. Se kaikista kurjin asia maailmassa. Koulu.

Tai ei nytten tiedä, olen aina ennen ollut tuota mieltä, mutta nyt (krhm näin kahden päivän jälkeen..) tykännyt kovin ja motivaatiokin kohdillaan. Nukkumaan mennyt ajoissa, ei ole ollut vaikeuksia lähteä aamulla kouluun tai suurempia ongelmia edes herätä. Kaikista suurin ja ikävin osuus tuntui olevan alkuun se, että menen 6 vuotta nuorempien kanssa opiskelemaan, enkä enään ole jotenkin omalla mukavuusalueella, olen nääs aina jotenkin ollut itseäni reilusti vanhempien seurassa. Omia ennakkoluuloja vastaan kumminkin olen päässyt porukkaan hyvin sisälle, onhan täälä muitakin saman ikäisiä, mutta ei ole tarvinnut kokea sellaista yksin olemisen tunnetta edes ensimmäisenä päivänä.

Toinen päivä olikin aivan järisyttävän hyvä, olen koko ajan istunut tai ollut muiden kanssa samassa porukassa ja jutellut kaikkea. Ihan kaikissa eri porukoissa ja eri ikäisten seurassa. Nyt tuntuu, että olen päässyt sen järkyttävän ujouden yli ja uskallan nyt mennä keskustelemaan muille ja tupata samaan seuraan ilman ihmeellistä vaivaantumisen tunnetta. jES! Päästiinkin hieman jo asiaan, selviteltiin mitäs nuo ihmeelliset aukko, valoitusaika yms. Ja se kaikista paras, saatiin meidån työvälineet! ;)

Mäkkikirja PRO! Jesh, tosin heräs vaan heti kysymys, mitän ihmettä mä muka sut sillä mun Arilla, jonka hankin vuosi sitten työkäyttöön, teen. Taidan säästää sen sellaisena sivukoneena pelikoneen rinnalla ja raahaan sitä mukana matkoilla jos duuni hommia ei tartte tehdä. Joka tapauksessa, sisäinen lapsihan siinä pääsee valloilleen kun saa ylikalliin "lelun" käyttöön kunnon ohjelmilla... :D

Tottakai eilen illalla sitten alkaa väsäämään laukkua mun uudelle ihanuudelle, etten heti töhötä sitä tuhannen .... Päreiksi. :D En päässyt vielä itseni kanssa yhteisymmärrykseen, miten ulkoisen sisätaskun teen, mutta onneksi viikonloppu aikaa tehdä valmiiksi, maanantaina saadaankin jo ottaa koneet mukaan kotiin. Mä olen innoissani koulusta, toivottavasti te muutkin jotka koulun penkille palasivat!

Hiukset käkkärälle

Vaikka mitä tekisit, tuntuuko siltä että hiukset eivät kiharru vaikka mitä kikkas konsteja käyttäisi? Niin minustakin. Oon aina tapellu tämän niin ihanan suoran silkkisen tukan takia, jossa ei edes pysy ponnari jos ei rääkkää sitä kuoleman rajamaille niinkuin tällä hetkellä olen tehnyt. Tähän mennessä, ainut laitos tai vastaava joka on kihartanut mun hiukse ton GHD rauta, mutta kun en ole ihan raskinut pistää niin montaa kolikkoa siihen, kun olen pelännyt että pölyttyisi vain kaapissa ja rahat menisivät hukkaan. Olen monesta blogista lukenut, että lämpörulilla saisi ihmeitä aikaan, ja juuri tälle lasiselle hiustyypille saisi näillä ihmeillä pysyvät kiharat. En ole viitsinyt siihenkään pistää ikinä rahojani haisemaan, koska en ole sellaisia ikinä käyttänyt niin en tiennyt että pureeko tähän tukkaan.

Tässä tuo liru nyt on. Mitä vain teen, aina saman näköinen... :D

Olisi varmaan aika värjäilläkkin, mutta en vielä ole varma, että siirrynkö kokonaan kasviväreihin vai yritänkö vielä olla hetken blondi

Facebookissa on sellainen kuin roskalava yhteisö, jossa ihmiset saavat antaa ylimääräiseksijääneitä tavaroita ilmaiseksi. Se on todellä kätevä, pääsee nopeasti tavarasta eroon jos haluaa ja sieltä välillä onnistuu löytämään löytöjä. Ja minähän löysin sieltä lämpörulat! Oikein vanhat Remingtonit, mutta kumminkin luvattiin että ne toimivat. Olihan ne sitten pakko käydä hakemassa, että pääsisi vihdoinkin kokeilemaan, että tekeekö noilla mitään, ostaa sitten joskus paremmat jos haluaa. Ajattelin kanssa, että kyllähän noiden on pakko asiansa ajaa, samalla perjaatteella toimivat kuin nykyaikaisetkin. Kaikki tarvittava oli mukana laatikkoa myöten ja ei kuulemma oltu juurikaan käytetty, ja sen kyllä huomaa! Oli aivan mahtava löytö taas kerrakseen.

Tässä nuo rullat.

Vaikka rullat ovatkin pientä kiharaa varten, päätin vain että laitan suurempia osioita rulliin, ettei tulisi ihan kauhean säkkärää. Rullat olivat käyttövalmiit n. 10-15 min päästä ja sitten eikun rullaamaan niitä päähän.

Rullien laittamista on pakko harjoitella, en oikein onnistunut siinä niinkuin halusin... Tosin en ole kauheasti rullia ikinä käyttänytkään. Laitoin vain puolet, sen verran isoja osioita tein.

Sitten kuva kiharoista. Siis aivan uskomatonta, 10 minuutin päässäpitämisen jälkeen ilman miinkäänlaisia tököttimiä tuli tälläinen lopputulos! En olisi ihan näin pientä kiharaa halunnut, mutta tuo ei haittaa kun hieman laskeutuu. En ole tässä muutakuin sukinut hiuksiani sormin, normaalissa käytössä kyllä kevyesti käytän harjan kanssa läpi. Harjauksen jälkeenkin ilman mitään aineita pysynyt koko illan koti olosuhteissa, en viitsinyt laittaa muotovaahtoa lakkaa tai muuta vastaavaa ettei tarvitse hiuksia pestä vain sen takia. Olen kyllä todella vakuuttunut! Ja päähän laittamiseenkin meni vain se vaivaiset 5-10 min. Sitten kun saisi siistimmin rullat päähän, niin se on siinä. Nyt mulla on mahdollisuus saada ihana kihara tukka, mistä olen aina haaveillut simppelisti. Ja tätä kirjoittaessani huomasin, että tuo minun nenäkoru on tuossa vikassa kuvassa ihan vinkkelissä, koittakaa kestää sen kanssa.... :D

Menoa ja meininkiä

Huh, on ollu pari päivää hirveästi menoa ja tulla putkella juostu ja ajeltu pitkin kyliä. Eilen käytiin Valkeakoskella hakemassa mun siskonpoika Rasmus mummulle lohjalle kyläilemään, sain nähdä samalla kummipojankin! Se on ihan mahoton pakkaus, piti tottakai vähän esittää kun täti tuli ja ei ollut päikkäreitäkään nukkunut niin meno olikin sitten sen mukaista. Muutenkin vähän riiviömäinen tapaus, tullut tätiinsä ;)

Huomenna tai ylihuomenna taas viedään poika takaisin, samalla ajattelin käydä moikkaamassa serkun tyttöystävää ja katsomassa heidän uutta chihuahua vauvaa! <3 Serkku Tatu on töissä muualla viikot, niin häntä ei näe, mutta jos edes tyttöystävällä olisi aikaa moikata. :)

Aloittelin eilen uuden maton tekemisen! Törmäsin aikoinaan netissä tähän malliin ja on jäänyt niin kovin mieleen, että pakkohan sitä oli alkaa väsäämään. Tällä saa aivan upeita värikkäitä räsymattoja, voi vaihdella sekä langan että kuteen väriä niin paljon kuin haluu oman maun mukaan. Itsellä kumminkin sisustusmaku on enemmänkin sellainen valkoiseen, harmaaseen ja mustaan päin pääsääntöisesti, ja oon jo liikaa väsäillyt kaikkia väriläiskiä, että pakko taas vähän hillitä ja teen ihan mustavalkoisen. Tai lisään hituisen vaaleanpunaista jonkun pari pientä raitaa? Sen näkee sitten, en koskaan oikein osaa koissa kaavoissa pysyä ;)

Tänään meillä oli Joelin siskontyttö Mimmi taas hoidossa, että Joelin sisko sai rauhassa pakkailla. Oltiin porukoilla, missä oli siskonpoika ja serkun lapsetkin tulivat paljuilemaan niin oli Mimmin ikäistä seuraakin sielä. Sitten mummeli vielä paistoi lettuja, ja tottakai Nano piti vahtia ettei vahingossakaan mitään hyvää sieltä tippuisi. :D Mentiin sitten meille ja Mimmin kanssa kasailtiin legoja, ihmeteltiin rottia ja käytiin Nanoakin käyttämässä ulkona. On niin ihana pakkaus sekin tyttö! <3 Hoitikohan se Mimmi pikemminkin mua? ;D

Luokkakokous

Meillä oli eilen 6 luokan luokkakokous. Suvi ja minä otettiin yhteyttä meidän luokkalaisiin (rinnakkaisluokat) ja pyydettiin yhteiseen luokkakokoukseen, sillä olimme tiivis porulka ja tuntui paremmalta lutsua koko porukka samaan kasaan, eikä vain omat luokat. Ole todella ihanaa, että kaikki oltiin samassa pöydässä taas porukkana, naurettiin ja puhuttiin kuin ei olisi yhtään päivää ollut välissä, vaikka 10 vuotta onkin vierähtänyt. Kaikki eivät päässeet paikalle, mutta saatiin aivan mahtava porukka kasaan.

En halunnu lähteä mitenkään kauhean juhalasti, mutta halusin kumminkin edustaa ja laittaa hieman parempaa ylleni. Sain mamalta tällä viikolla tuon paidan ja ajattelin että tässähän olisi sitä jotain hieman parempaa mutta ei liikaa. Mutta se suurin: tuntui niin yliampuvalta lähteä hyulipunan kanssa ulos! Alkuun ajattelin, että porukka kattoo kieroon että ompa yli laittautunut, mutta sitten huomasinkin, että melkein kaikilla oli punat huulilla. En siis ollut ainut ja stressaaminen jäi siihen. :D

Paniikki kuva äkkiä ennenkuin joutui jo lähtemään. Tuo huulipuna sopii vain niin hyvin blondin tukan kanssa! Pitäisi ihan ottaa tavaksi, olisi tosi kiva piristys ulkonäköön ja helppo. Tästä jouduinkin pikapikaa kiiruhtamaan Suville ja jouduimme vielä poikkeamaan lindexissä, jossa sit sain kuvaan kanssa kengät jotka ovat ihan rakkaus! Oon vaan ihan överi pitkä niissä :D

Mentiin siis Lohjan Amarilloon syömään josta meille oli kabinetti varattuna, että kaikki mahtuivat samaan pöytään juttelemaan. Jokainen kertoi tämän hetkiset kuulumiset vuorotellen kämpän neliöistä aina parisuhde tilanteeseen asti. Oli hauskaa kähdä, kuinka kotkut olivat edenneet urallaan ja että vaikka en olekkaan niin menestyksellinen ollut elämäni suhteen, silti jotenkin "sovin joukkoon". Naurettiin ja muisteltiin vanhoja, kova meteli pääsi ja hyvää ruokaa. Ai että, en olisi uskonut että se olisi ollut noin hienoa, kiitos kaikille!